Peuran metsästys
Tuotekuvaus
Paikallisella metsästysseuralla, Hukka ry:llä, on tarjota valkohäntäpeuran kaatolupia myös seuran ulkopuolisille metsästäjille, joilla on mahdollisuus osallistua jahtikaudella seuran avustuksella metsästystapahtumaan. Ota meihin yhteyttä sähköpostilla tai puhelimella, niin teemme sinulle valmiin paketin tarpeitasi varten. Toimi nopeasti, sillä kaatoluvat vähenevät kauden edetessä.
Valkohäntäpeura
Valkohäntäpeura eli laukonpeura eli valkohäntäkauris (Odocoileus virginianus) on amerikansuomalaisten Suomeen istuttama vieraslaji. Vuonna 1934 seitsemän minnesotalaista valkohäntäpeuraa toimitettiin Suomeen Laukon kartanon maille perustettuun tarhaan. Matkalta selvisi hengissä yksi uros ja kolme naarasta. Näiden neljän, sekä myöhempien kannanvahvistusistutusten jälkeläisistä on peräisin koko nykyinen valkohäntäpeurakantamme, arviolta noin 30 000 yksilöä. Valkohäntäpeura aterioi herättyään ensi kerran aamun sarastuksen aikoihin ja toistamiseen illalla jatkaen ruokailua usein yöhön asti. Ravinto koostuu monenlaisista kasveista ja kasvinosista, kuten heinistä ym. ruohoista, varvuista, puiden oksista, tammenterhoista ja viljanjyvistä sekä sienistä (tekstin lainaus Wikipediasta). Kuvassa on valkohäntäpeuran naarasvasa (kuvattu 10.9.2008, Matti Reijonen).
Metsäkauris
Metsäkauris (Capreolus capreolus) on pienikokoinen hirvieläin, joka on lyhyessä ajassa palannut Suomen eläimistöön. Metsäkauris tulee toimeen myös talvella Suomessa, mutta noin puolen metrin lumisyvyys aiheuttaa sen, että se ei helposti pysty kaivamaan hangen alta ravintoa. Lisäksi sen liikkuvuus rajautuu suuresti lyhyiden jalkojensa takia, ja on siksi alttiina pedoille. Ravintona ovat kesällä ruohovartiset kasvit, muina aikoina varvut, marjat, sienet sekä puiden ja pensaiden oksat ja versot. Säkäkorkeus on noin 75 cm ja paino 20 - 35 kg. Metsäkaurista on sanottu maailman kauneimmaksi sorkkaeläimeksi. Metsäkauris on nopeasti leviävä hirvieläinlaji, mutta toistaiseksi metsästys on sallittu vain seuramme jäsenille. Kuvan metsäkaurispukki on metsästetty 24.10.2005 Vampulassa. Sarvet on arvosteltu hopea-tasolle Riihimäen erämessuilla 2006, pistemäärä oli 128,40. Metsästäjä on Jonkan Kartanon nykyinen isäntä Matti Reijonen.