Me ja kartano

Miten Savolaiset Hilve ja Matti Reijonen viihtyvät Satakunnassa?

Tämä on meille usein esitetty kysymys. Juuremme ovat Savossa, josta opiskelun ja työn perässä tiemme vei neljännesvuosisadaksi pääkaupunkiseudulle. Kun ruuhkasuomi alkoi stressata, päätimme palata takaisin puhtaan luonnon läheisyyteen ja maaseudun rauhallisempaan tempoon. Tämä paikka tuli meille, ei nyt aivan taivaan lahjana, mutta läheltä kuitenkin, internetin kautta vuonna 1999. Aloimme kunnostamaan kartanon vanhaa, jo rappeutumaan päässyttä päärakennusta, jossa käynnistimme yritystoiminnan 1.6.2000. Nyt 10 vuoden kokemuksen jälkeen voimme sanoa, että meidät on otettu hyvin vastaan ja viihdymme täällä erittäin hyvin. Jo heti alkuun päätimme, että meidän on laadittava oma laatujärjestelmämme, jonka mukaisesti toimimme. Vain ylivoimaisella laadulla ja asiakaslähtöisellä toiminnalla pystymme saavuttamaan asiakkaiden hyväksynnän ja kestävän asiakkuussuhteen.

Laatujärjestelmämme on tarkastettu ja hyväksytty vuoden 2001 tammikuussa, jonka jälkeen meillä on ollut oikeus käyttä ”Maakuntien Parhaat”- laatumerkkiä majoitus-, kokous- ja ateriapalveluissamme. Vuoden 2006 tammikuusssa saimme myös “Laatutonni”-laatumerkin käyttöoikeuden. Toimimme perheyrityksenä auditoidun laatujärjestelmämme mukaisesti. Itse arvostamme erityisesti vanhan säilyttämistä, luonnon säilyttämistä, saasteettomuutta, maaseudun puhtautta ja rauhaa sekä tyytyväisiä asiakkaita.

Olemme olleet alusta lähtien suuren mielenkiinnon kohteina, niin ihmisten kuin lehdistönkin. Paikallislehdet ovat kirjoittaneet meistä jo niin paljon, että ensimmäinen leikekirja alkaa olla täynnä.   

Kartano

Tilan nimenä Jonkka on kirjoitettu jo 1500- luvun alkupuolella ja sillä on hyvin pitkä ja merkittävä Kartanohistoriansa. Kartano on ollut SuurHuittisten alueen merkittävin maatilakokonaisuus ja kehityksen edelläkävijä. Suuruuden aikoinaan noin 1880-1920 tilan pinta-ala oli yli 2000 ha, josta viljeltyä noin puolet. Parhaimmillaan työntekijöitä oli 150 ja torppia 32. Kartanolla oli oma sähkölaitos vieressä virtaavassa Loimijoessa, jonka yhteydessä oli myös saha ja mylly. Nämä kaikki ovat edelleen toimintakunnossa. Lisäksi Kartanolla oli oma meijeri. Viimeinen Kartanon isäntä kuoli 1931, jonka jälkeen lama-aikana 1934 Kartano joutui rahavaikeuksien vuoksi pakkohuutokauppaan ja kunnan hallintaan. Ensin Kartanoa pidettiin kunnan virastotalona ja 1940- luvun puolivälissä siihen perustettiin kunnalliskoti, joka toimi aina vuoteen 1985 asti. Historiasta on erilliset sivut siitä, mitä olemme saaneet selville.

Nyt 2000- luvulla Jonkan Kartano herää uudelleen henkiin ajatuksella “Kartanotyyliä nykyajassa”. Pyrimme säilyttämään vanhaa ja palauttamaan sitä takaisin mikäli mahdollista. Valitettavasti Kartanoajan suuruudesta on kertomassa enää itse päärakennus ja historia. Kaikki piha-alueen rakennukset on hävitetty viimeistään 1960-luvulla ja jäljellä on enää 1,3 ha piha-alue yli 2000 ha suuruuden ajoista.



Perimätiedon mukaan Kartanossa vietettiin paljon juhlia ja ne muodostavatkin yhden tärkeimmistä palveluistamme kokous-, majoitus-, hyvinvointi- ja ateriapalveluiden ohella.